Sota näyttää olevan yhtä vanha keksintö kuin ihmiskunta. Näin ainakin peruskertomukset julistavat. Jo ensimmäisen ihmisperheen rikkoi kateus ja veljesmurha. Peruskertomusten mukaan ihmiskunta syöksyy alamäkeä pitkin. Lopulta Jumala katuu ihmisen luomista ja päättää tuhota luomistyönsä.

Lue lisää

Millaista tietoa kuuluu taiteen ja käsityön tekemiseen, millaista on taiteen ja käsityön filosofia? Entä mitä on taiteellinen tutkimus? Voiko taidealojen vuosituhannen vaihteessa esiin noussut tohtoritehtailu romahduttaa tieteen tason? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Filosofiakahvilassa FT, tutkija, kuvatailteilija Jyrki Siukosen alustuksessa.

Lue lisää

Ihmiskunta on jakautunut elintilasta kiisteleviin toisiaan sortaviin etupiiriryhmiin. Peruskertomukset päättyvät suureen hajaannukseen ja loppuhuipentuma saadaan vasta Uuden testamentin lopussa. Alussa Aadam ja Eeva elävät ihanassa puutarhassa, lopussa ihmiskunta kootaan taivaalliseen Jerusalemin kaupunkiin.

Lue lisää

Ihminen kaipaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Ilman näitä yhteyksiä, joskus niiden kanssakin, koemme itsemme yksinäisiksi. Mutta mitä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia yksinäisyydellä on? Onko yksinäisyys yksilön vai yhteiskunnan vika tai ongelma, vaiko molempien? Professori Juho Saari puhui Ikääntyvien yliopistossa yksinäisyydestä ja onnettomuudesta.

Lue lisää

Filosofiakahvila pyörähti kevään osalta käyntiin, teemana tänä keväänä on us­kon­non­fi­lo­so­fia. Ensimmäiseksi vieraaksi saapui tutkijatohtori Tee­mu Ra­ti­nen Hel­sin­gin yli­o­pis­tosta, hänen aiheenaan oli Ju­ma­la ja sek­si pervoteorian sil­min.

Lue lisää

Sote-uudistus on pyörinyt ahkerasti mediassa. Mistä uudistuksessa on oikein kyse, millaisiin ongelmiin sillä pyritään vastaamaan? Näihin kysymyksiin antoi vastauksia professori Olli-Pekka Ryynänen Ikääntyvien yliopiston luennollaan.

Lue lisää

Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin? Tätä pohdittiin Filosofiakahvilassa.

Lue lisää

Ruokailu on meistä monille hyvin sosiaalinen tapahtuma. Mutta millainen on yksinäisyyden ja syömisen yhteys? Näitä asioita käsitteli huhtikuussa Kuopiossa järjestetyssä Café Smartissa kliinisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhunen.

Lue lisää

Viidennes suomalaisista kokee itsensä yksinäisiksi. Syvemmin tarkastelemalla havaitaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista on minuudeltaan yksinäisiä. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari puhui suomalaisten yksinäisyydestä Café Smartissa.

Lue lisää

Millainen on uskon ja tieteen välinen suhde? Usein ajatellaan, että ne ovat keskenään jyrkästikin ristiriidassa. Filosofiakahvilassa oman näkemyksensä asiaan toi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Lue lisää

Millaista tietoa kuuluu taiteen ja käsityön tekemiseen, millaista on taiteen ja käsityön filosofia?
Entä mitä on taiteellinen tutkimus? Voiko taidealojen vuosituhannen vaihteessa esiin noussut tohtoritehtailu romahduttaa tieteen tason? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Filosofiakahvilassa FT, tutkija, kuvatailteilija Jyrki Siukosen alustuksessa.

Mutta voiko filosofi olla taiteilija tai käsityöläinen? Jo antiikin Kreikassa vapaa mies saattoi olla filosofi, mutta likaista käsityötä, kuten vaikka kuvanveistoa, tehnyt taiteilija ei ollut vapaa mies eikä voinut näin olla myöskään filosofi. Näin ollen filosofeja ei välttämättä myöskään kiinnostanut tuottaa käsityön ja taiteen taiteen filosofiaa.
– Me ei löydetä sieltä oikeastaan muuta eroa, kuin että filosofi nimenomaan ei ole käsintekijä. Määritelmällisesti filosofi ei sotke itseään johonkin saveen tai kivipölyn kanssa tuunaamiseen, Siukonen toteaa.

Jos ajatellaan filosofian historiaa eteenpäin sen uudelleensyntyyn keskiajalla yliopistoissa, ei sielläkään juuri ole käsityön tekijöitä näkynyt. Ajattelu on näin aina erotettu fyysisestä työstä ja katsottu en olevan arvokkaampaa kuin tekemisen.

Kielellisesti, suomeksi tosin, ajatustyö ja käsityö ovat kuitenkin lähempänä toisiaan. Siukonen nostaa esiin käsityön ilmaisuun liittyvän kielellisen piirteen.
– Puhumme käsittämisestä, kädestä. Meidän käsitekonseptimme on lähtöisin ihan tästä fyysisestä. Teen itse käsitetaidetta, joka on englanniksi aivan eri asia, conceptual art. Se fyysinen kädellä tarttuminen on siinä koko ajan mukana. Sama pätee ymmärtämiseen, ympäri käymiseen asian tutkimisessa. Englanniksi sanotaan comprehend, understand, niin se on ihan erilaista kun sanotaan suomeksi, ymmärrän. Jos kivi on liian iso käsitettäväksi, voin silti ymmärtää sen.

Yksi selvästi käsityössä näkyvä piirre on puhumattomuuden kulttuuri. Tekniikat ja tekotavat jossain määrin periytyvät, mutta yksin tekemiseen ja jo koulun käsityötunneilla opittuun tekemisen kulttuuriin liittyy pitkälti hiljaisuuteen pyrkiminen. Se tekee myös käsityön ja käsityötaiteen sanallistamisesta vaikeaa.
– Jos kulttuuri tuottaa hiljaisuuden, se tuottaa myös sanallistamisen vaikeuden. Syntyy tällainen kierre joka ruokkii itseänsä.

Siukosen mielestä se luo myös oman ongelmansa taidehistorian tuottamiselle, koska historioitsijat eivät ole tietoisia taiteen tekemiseen liittyvistä prosesseista.

Kuuntele Siukosen alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 60’12”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 5.12.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Artikkeli Taide käsityöläisyytenä ja käsitteellisenä ajatteluna julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Ihminen kaipaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Ilman näitä yhteyksiä, joskus niiden kanssakin, koemme itsemme yksinäisiksi. Mutta mitä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia yksinäisyydellä on? Onko yksinäisyys yksilön vai yhteiskunnan vika tai ongelma, vaiko molempien?

Yksinäisyydestä puhuttiin Ikääntyvien yliopistossa, kun Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari puhui ihmisen ikävästä toisen luo, ja valotti yksinäisyyden ja onnettomuuden tutkimusnäkökulmia.

– Hyvinvointitutkijana olen päätynyt tämän aihepiirin pariin siksi, että tutkimus on hyvin paljon valon ja varjon leikiä. Me hyvin pitkään tutkittiin sitä, mikä tekee ihmiset onnelliseksi, me selvitimme, miten osa siitä johtuu geeneistä.
– Samaten me tiedämme miten sosiaaliset suhteet tähän vaikuttavat, asema yhteiskunnassa yleensä, tulevaisuusodotukset, ja itseasiassa hyvinvointivaltio tekee ihmiset onnellisemmiksi kuin talouskasvu.

Kun Saari on aikansa tutkinut onnellisuutta ja niitä mekanismeja, joilla onnellisuus syntyy, on ollut aika kääntää katse kohti onnettomuutta – kuinka onnettomuus syntyy ?

– Mitä ovat ne asiat elämässä, jotka vievät ihmisen onnellisuuden? Mitkä ovat ne näihin tekijöihin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset kysymykset, jotka vaatisivat meidän huomiotamme?

Onnettomuuden syntyyn riittää yleensä Saaren mukaan kaksi tekijää:
– Ensimmäinen on epävarmuuden tuottaminen elämässänne: taloudellinen epävarmuus, asumisen epävarmuus, parisuhteen epävarmuus, ja muut tämän tyyppiset kysymykset, ne tekevät ihmisen hyvin nopeasti hyvin onnettomaksi.
– Toinen tapa, ja kaikkein selkein tekijä mikä vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen, on yksinäisyyden kokemus. Ei se, mikä on sosiaalisten kontaktien objektiivinen määrä, vaan yksinäisyyden kokemus on universaali ja yksihuippuinen, ja sillä on hyvin voimakas vaikutus ihmisten elämäntyytyväisyyteen ja terveyteen.

Millaisia ilmenemismuotoja onnellisuudella ja onnettomuudella on yhteiskunnassamme, ja miten voitaisiin yhteiskunnallisesti lisätä väestön onnellisuutta? Muun muassa näitä aiheita Saari käsittelee luennossaan.

Kuuntele Juho Saaren luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 65’40”

Luento on taltioitu Itä-Suomen yliopistolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

Artikkeli Ihmisen ikävä toisen luo julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Filosofiakahvila pyörähti kevään osalta käyntiin, teemana tänä keväänä on us­kon­non­fi­lo­so­fia.

Ensimmäiseksi vieraaksi saapui tutkijatohtori Tee­mu Ra­ti­nen Hel­sin­gin yli­o­pis­tosta, hänen aiheenaan oli Ju­ma­la ja sek­si pervoteorian sil­min. Ratinen on on väitellyt Itä-Suomen yliopistossa kesällä 2014 ihmisten seksuaalisuuteen liittyvästä uskonnollisesta häpeästä.

– Pervoteoria on suomennos queer-teoriasta, joka on yksi sukupuolentutkimuksen uoma. Queer kääntyy suomeksi eri tavoin, ja olen valinnut otsikkoon tämän rumimman käännöksen, Ratinen kertoo.

Sukupuolentutkimuksessa tunnustetaan normaalisti kolme kehityslinjaa, joissa huomataan sukupuolten epätasa-arvo, roolit ja normaaliuden käsitteen purkaminen.

– Queer-teorian keskeinen idea on kyseenalaistaa ajatus siitä, että seksuaalisuudessa ja sukupuolen ilmiöiden joukossa olisi jokin normaali tai luonnollinen asia jota tutkitaan.

Mutta kuinka liittyvät toisiinsa pervoteoria, seksi ja Jumala? Kuuntele Ratisen alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 54’50”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 23.2.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Artikkeli Jumala ja seksi pervoteorian silmin julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Sote-väännöt ovat pyörineet ahkerasti mediassa, sopua sote-mallille on haettu jo pitkään, ja jokainen ratkaisu tuntuu olevan syystä tai toisesta vastatuulessa.

Mutta mistä uudistuksessa on oikein kyse, millaisiin ongelmiin sillä pyritään vastaamaan? Näihin kysymyksiin toi valoa Ikääntyvien yliopistossa Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen.
– Aika monta kertaa on sanottu, että tämä sote on kauhean monimutkainen ja vaikea. Oikeastaan se on helppo kuin heinänteko helteellä, mutta siinä on elementtejä jotka täytyy ymmärtää, Ryynänen toteaa.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on muihin maailmalla oleviin järjestelmiin verrattuna melkoinen kummajainen. Yksi erikoisuuksista on, että suomalainen sosiaali- terveydenhuoltojärjestelmä on sidottu kuntaan. Kansalaisen kotikunta on kirjoilla on vastuullinen järjestämään kuntalaisen terveydenhuoltopalvelut. Vastaavaa järjestelmää ei ole muualla.

– Oppikirjat maailmalla sanovat, että alle puolen miljoonan väestöpohjalla ei voi järjestää [terveyspalveluita]. Sitten kun menee kertomaan, että hei hei, meillä on jopa kolmen tuhannen asukkaan kuntia jotka järjestävät palvelunsa itse, niin ulkomaalaiset asiantuntijat eivät ole uskoa tätä.

Pienet kunnat ovatkin mahdottoman paineen edessä, kun terveydenhuollon kustannukset kasvavat alati. Vaikka rahaa poltetaan terveydenhuoltoon vuosi vuodelta enemmän, jää kansalaiselle helposti mielikuva palvelujen kurjistamisesta ja jatkuvista leikkauksista. Mielipiteitä paremmista leikkauskohteista löytyy jatkuvasti, Ryynäsen mielestä kansalaisen käsitys jo kustannusten kokoluokista on kuitenkin monesti aika hataralla pohjalla.

– Jos ei olisi vaikkapa puoluetukea, sitten riittäisi rahat terveydenhuoltoon. Tosiasiassa tällä rahalla saisi Suomen sosiaali- ja terveyshuollon pyörimään kahden tunnin ajan.

Yksi suurimmista nykymallin ongelmista on Ryynäsen mukaan monikanavainen rahoitus, joka johtaa usein osaoptimointiin. Helposti säästö yhden maksajan puolella johtaa vielä suurempiin maksuihin toisen maksajan kohdalla.

Esimerkki: Pieni olkaniveleen tehtävä tähystysoperaatio, hinta noin tuhat euroa. Sairaanhoitopiirille jonotuttaminen ei maksa mitään, jolloin potilas voi olla kuusi kuukautta jonossa.
Lopputulos: Leikkaus maksaa 1000 €, Kela maksaa 5000–6000 € sairausvakuutuksen päivärahoja.

– Halpa pieni leikkaus on muuttunut kohtalaisen kalliiksi, potilas on koko ajan kipeänä, potilaan työnantajalla on kustannuksia potilaan sairastamisesta. Tätä haittaahan ei tulisi, jos sama taho maksaisi sekä leikkauksen että sairausvakuutuksen päivärahan. Silloin leikattaisiin todella nopeasti, eikä tarvittaisi kuuden kuukauden takarajoja, Ryynänen toteaa.

Miten sote-uudistus pitäisi ratkaista? Saadaanko ratkaisuilla säästöjä?
Kuuntele Ryynäsen luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 59’25”

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

Artikkeli Mikä sotessa maksaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin?

Näitä asioita pohdittiin Filosofiakahvilassa Kuopiossa, kun filosofian historian tutkimukseen paneutunut FT, tutkijatohtori Jari Kaukua Jyväskylän yliopistosta saapui alustamaan keskustelua otsikolla “Islam ja Filosofia”.

– Jos ajatellaan islamin ja filosofian välistä suhdetta, miksi meillä on islamilaista filosofiaa, ja miksi filosofia lähti kukoistamaan islamilaisessa kulttuurissa, niin yksi keskeinen elementti tähän kysymykseen vastatessa on, että filosofinen rationaalinen ajattelu ei ole puhtaasti tuontitavaraa islamilaisessa kulttuurissa, Kaukua toteaa.

– Kreikkalaisen ajattelun panosta ei voi tietenkään kiistää.

Näin ollen Kaukuan alustuksessa nousevatkin esiin erityisesti kreikkalainen kreikkalainen filosofi ja tiedemies Aristoteles ja persialainen  lääkäri, filosofi ja tiedemies Ibn Sina (Avicenna), jota pidetään sekä suurena filosofina että koko nykyaikaisen lääketieteen isänä.

Miten Kreikan filosofinen perintö vaikutti islamilaiseen kulttuuriin – ja miten islamilainen kulttuuri vaikutti filosofiaan? Millaisessa vuorovaikutuksessa uskonto ja filosofia olivat klassisella kaudella?

Kuuntele Kaukuan alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 67’50”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 15.3.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Artikkeli Islam ja filosofia julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Kuopiossa huhtikuussa järjestetyn Café Smart -tiedekahvilan teemana oli suomalaisten yksinäisyys. Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren puheenvuorossa käytiin läpi yksinäisyyteen liittyvää tutkimusta, sen kehitystä ja tuloksia.

Aiemmin tutkimus painottui lähinnä siihen, mikä tekee ihmiset onnelliseksi. Miten ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Mutta entä kun kiinnitetään huomio tuon vuorovaikutuksen puuttumiseen?
– Me havaitsimme, että mikään muu yksittäinen asia ihmisten elämässä ei vähentänyt ihmisten hyvinvointia ja terveyttä yhtä paljon kuin koettu yksinäisyys, Saari summaa.

Kyse on juuri kokemuksesta. Ihmisen odotusten ja toteutuman välisestä jännitteestä ja siihen liittyvästä emotionaalisesta pettymyksestä.

Viidennes suomalaisista kokee itsensä yksinäisiksi. Syvemmin tarkastelemalla havaitaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista on minuudeltaan yksinäisiä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset määrittävät oman elämänsä yksinäisyyden kautta. Se on heidän minuutensa olennaisin osa.

– Nämä ihmiset, joilla minuus on yksinäisyyden määrittämä, ovat paljon sairaampia, paljon aloitekyvyttömämpiä, paljon masentuneempia, paljon vähemmän muihin ihmisiin luottavia ja ylipäätänsä elämässään kärsiviä ihmisiä.

Kuuntele Juho Saaren esitys kokonaisuudessaan:

Kesto: 11’32”

Katso myös:

Leila Karhunen: Yksinäisyyden yhteydet elintapoihin, syömiseen ja painoon

Artikkeli Suomalaisten yksinäisyys julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Ruokailu on meistä monille hyvin sosiaalinen tapahtuma. Mutta millainen on yksinäisyyden ja syömisen yhteys? Tätä pohti huhtikuussa Kuopiossa järjestetyssä Café Smartissa Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhunen.

Karhunen toteaa, että tunteet vaikuttavat meidän syömiseemme, ja se on aivan normaalia. Yksinäisyys stressinkaltaisena tilana voi vaikuttaa syömiseen kahtalaisesti:
– Osa meistä vähentää stressaantuessaan ja yksinäisyyttä kokiessaan syömistään, osa meistä lisää sitä.

Yksinäisyys voi johtaa lohtusyömiseen, jolloin ruuasta tulee ystävän korvike, lohduke.
– Jos ruokaa aletaan käyttämään tunteiden säätelyn välineenä, ruuan avulla käsitellään käsittelemättömiä tunteita, se voi muodostua joissain tilanteissa henkilölle ongelmaksi.

Kuuntele Karhusen esitys kokonaisuudessaan:

Kesto: 11’08”

Katso myös:

Juho Saari: Suomalaisten yksinäisyys

Artikkeli Yksinäisyyden yhteydet elintapoihin, syömiseen ja painoon julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Millainen on uskon ja tieteen välinen suhde? Usein ajatellaan, että ne ovat keskenään jyrkästikin ristiriidassa. Filosofiakahvilassa oman näkemyksensä asiaan toi Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen dosentti, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Jolkkonen toteaa, ettei tieteen ja uskon vastakkainasettelu ole mitenkään harvinaista.
– Tiedebarometrin mukaan Suomessa noin puolet ajattelee, että uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan välillä on ristiriita.

Mutta kuinka suhteuttaa jotain, joista toisen katsotaan olevan tiukkaa ja todistettua faktaa, ja toisen katsotaan perustuvan lähinnä vanhoihin tarinoihin (muoto tälle?) (olisiko ennen 4 min kohtaa jotain riittävän vähän provosoivaa kuvausta?)
Jotta uskonnon ja tieteen välistä suhdetta voisi jotekin hahmottaa, Jolkkonen käyttää apuna Ian Barbourin vuonna 2000 kirjoittamassaan teoksessa When Science Meets Religion esittelemää neljän vuorovaikutuksen mallia:
– Tieteen ja uskonnon välillä katsotaan olevan joko ristiriita, erillisyys, jonkinlainen päällekkäisyys tai jonkinlainen integriteetti, eli täysi yhtenevyys, kuvaa Jolkkonen.

Puhuvatko tiede ja usko samasta todellisuudesta, vai onko näiden välillä syvä juopa?
Kuuntele Jolkkosen alustus aiheesta:

Kesto: 44’45”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 12.4.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Artikkeli Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Taira ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, vaikka käsitteleekin ateismin tulkintoja alustuksessaan. Ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

– Minua henkilökohtaisesti on enemmän kiinnostanut se, miten ateismia koskevissa keskusteluissa puhutaan sekä uskonnosta että ateismista. Sekä millaisia erilaisia ateisteja on ollut ja on tällä hetkellä olemassa, tai miten nykypäivän julkkisateistit suhteutuvat vaikkapa menneisyyden ateisteihin.

Ateismin määrittäminen ei ole mitenkään yksioikoista. Toiset määrittävät ateismin uskonnottomuudeksi, toiset Jumalan kieltämiseksi. Joidenkin käsitevarastoon ateismi ei edes kuulu, tähän törmää ehkä useammin jossain muualla kuin Suomessa.
– Suomessa tuijotetaan enemmän kirkon jäsenyyttä. Se muodostaa kiinnekohdan julkiseen keskusteluun. Mutta jos me ajatellaan millainen porukka jää vaikkapa kirkon jäsenyyden ulkopuolelle, niin siellähän on vaikka mitä, Taira huomauttaa.

– He eivät suinkaan kaikki ole ateisteja, eivätkä edes uskonnottomia.

Toisaalta taas, osa kirkkoihin kuuluvistakin on tapauskovaisia, joilla ei välttämättä ole kirkkoon tai uskoon muuta yhteyttä kuin kirkon jäsenyys.

Ateismista on tullut yhteiskunnallisesti entistä näkyvämpää, vaikkakaan se ei välttämättä tarkoita, että ateismi olisi merkittävästi suositumpaa. Myös yhteiskunnan maallistumisesta on ollut merkkejä jo kauan.
– 60-luvulla oli aika vahva konsensus siitä, että yhteiskunta maallistuu. Ihmiset ovat ehkä uskonnollisia perhe-elämän piirissä yksityisesti, mutta uskonnolla ei ole enää niin suurta merkitystä yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta, Taira kertoo.

Tätä 60-luvulla yleistynyttä tarinaa maallistumisesta on selitetty modernisoituvalla yhteiskunnalla. Mutta pitääkö tämä käsitys edelleen paikkansa? Suomessa ja länsimaissa tähän ehkä jo ennätettiin tuudittautua, mutta radikalistinen uskonnollinen toiminta on palauttanut uskonnon voimakkaasti framille. Tätä radikalismin lisääntymistä käytetään myös uusateismin työkaluna.

– Uusateistien sanoma on hyvin pitkälti sellainen, että uskonnot ovat sekä virheellisiä, eli ne tarjoavat väärän kuvan maailmasta, uskonnolliset väittämät eivät ole tosia, sekä sen lisäksi uskonnolliset väittämät ovat haitallisia, ne tarjoavat huonoa moraalista pohjaa niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Nykyaikainen keskustelu ateismista on keskittynyt hyvin pitkälti luonnontieteellisten lähtökohtien ympärille. Taira kaipaisi keskusteluun myös historiallista ulottuvuutta ja muita näkökulmia.
– Voimakkaasti luonnontieteeseen vetoavalle ateistiselle uskontokritiikille on tällä hetkellä tilausta, Taira muotoilee.

Kuuntele Tairan alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 61’02”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 17.5.2016.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Artikkeli Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Tutkijat jalkautuivat syyskuun lopulla kolmellatoista suomalaisella paikkakunnalla levittämään tieteen tekemisen ilosanomaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin.

Kuopiossa tapahtuman yhteydessä järjestettiin Tiedetuokioita, joissa kuultiin asiantuntijoiden lyhyitä esityksiä omilta tutkimusaloiltaan.

Paljonko lasten täytyy liikkua?

Liikunta edistää terveyttä ja oppimista, mutta paljonko liikuntaa on riittävästi? Milloin ja miksi lapsi on lisäliikunnan tarpeessa?

Tiedetuokioiden sarjan Tutkijoiden yössä aloitti professori Timo Lakka:

Kesto: 7’31”

Suomalaisten yksinäisyys

Yksinäisyys on kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Aihe on myös noussut viime aikoina paljon esille aiheen ympärillä tehdyn tutkimuksen myötä.

Kuinka suuri ongelma yksinäisyys sitten on ja voiko sitä jotenkin lievittää? Tätä pohti Tutkijoiden yössä Kuopiossa tutkija, VTT Elisa Tiilikainen:

Kesto: 10’27”

Mikromuoveja Kallavedessä?

Mikromuovit ovat nousseet laajalti tietoisuuteemme tämän syksyn aikana. Mikromuoveista puhuttiin myöt Tutkijoiden yössä Kuopiossa.

Miten ja millaisia muovityyppejä kulkeutuu vesistöihimme? Onko vaikutuksista tietoa? Näihin kysymyksiin vastaa seuraavassa tutkimuspäällikkö, dosentti Arto Koistinen:

Kesto: 10’28”

Iäkkäänä unta vain unilääkkeillä?

Iän myötä uni muuttuu katkonaisemmaksi ja herkemmäksi häiriöille. Mikä sitten avuksi, saako unilääkkeillä kunnon yöunet?

Professori Sirpa Hartikainen:

Kesto: 14’14”

Kuinka haitallista puunsavu on terveydellemme?

Tutkijoiden yössä puhuttiin myös puunpoltosta ja sen vaikutuksista terveyteemme. Miksi puun pienpoltto aiheuttaa terveyshaittoja ja mitä voisimme tehdä päästöjen vähentämiseksi? Tutkija Pasi Jalava:

Kesto: 10’10”

Suomi – Euroopan metsäisin maa

Miten voivat ja uusiutuvat suomalaiset metsät? Käytetäänkö suomalaisia metsiä vastuullisesti, verrattuna Eurooppaan tai muuhun maailmaan? Miltä näyttää metsäteollisuuden tulevaisuus?

Muun muassa näitä asioita pohtii Tiedetuokiossaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaa:

Kesto: 12’52”

Artikkeli Tutkijoiden yö: Tiedetuokio julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.