Quantcast
Channel: Luennot ja puheenvuorot – Kantti.net
Viewing all 77 articles
Browse latest View live

Tutkijoiden yö: Tiedetuokio

October 24, 2016, 12:00 am
$
0
0

Tutkijat jalkautuivat syyskuun lopulla kolmellatoista suomalaisella paikkakunnalla levittämään tieteen tekemisen ilosanomaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin.

Kuopiossa tapahtuman yhteydessä järjestettiin Tiedetuokioita, joissa kuultiin asiantuntijoiden lyhyitä esityksiä omilta tutkimusaloiltaan.

PALJONKO LASTEN TÄYTYY LIIKKUA?

Liikunta edistää terveyttä ja oppimista, mutta paljonko liikuntaa on riittävästi? Milloin ja miksi lapsi on lisäliikunnan tarpeessa?

Tiedetuokioiden sarjan Tutkijoiden yössä aloitti professori Timo Lakka:

Kesto: 7’31”

 

SUOMALAISTEN YKSINÄISYYS

Yksinäisyys on kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Aihe on myös noussut viime aikoina paljon esille aiheen ympärillä tehdyn tutkimuksen myötä.

Kuinka suuri ongelma yksinäisyys sitten on ja voiko sitä jotenkin lievittää? Tätä pohti Tutkijoiden yössä Kuopiossa tutkija, VTT Elisa Tiilikainen:

Kesto: 10’27”

 

MIKROMUOVEJA KALLAVEDESSÄ?

Mikromuovit ovat nousseet laajalti tietoisuuteemme tämän syksyn aikana. Mikromuoveista puhuttiin myöt Tutkijoiden yössä Kuopiossa.

Miten ja millaisia muovityyppejä kulkeutuu vesistöihimme? Onko vaikutuksista tietoa? Näihin kysymyksiin vastaa seuraavassa tutkimuspäällikkö, dosentti Arto Koistinen:

Kesto: 10’28”

 

IÄKKÄÄNÄ UNTA VAIN UNILÄÄKKEILLÄ?

Iän myötä uni muuttuu katkonaisemmaksi ja herkemmäksi häiriöille. Mikä sitten avuksi, saako unilääkkeillä kunnon yöunet?

Professori Sirpa Hartikainen:

Kesto: 14’14”

 

KUINKA HAITALLISTA PUUNSAVU ON TERVEYDELLEMME?

Tutkijoiden yössä puhuttiin myös puunpoltosta ja sen vaikutuksista terveyteemme. Miksi puun pienpoltto aiheuttaa terveyshaittoja ja mitä voisimme tehdä päästöjen vähentämiseksi? Tutkija Pasi Jalava:

Kesto: 10’10”

 

SUOMI – EUROOPAN METSÄISIN MAA

Miten voivat ja uusiutuvat suomalaiset metsät? Käytetäänkö suomalaisia metsiä vastuullisesti, verrattuna Eurooppaan tai muuhun maailmaan? Miltä näyttää metsäteollisuuden tulevaisuus?

Muun muassa näitä asioita pohtii Tiedetuokiossaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaa:

Kesto: 12’52”

Artikkeli Tutkijoiden yö: Tiedetuokio julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
Search
↧

Miten kipua pitäisi hoitaa?

January 20, 2017, 12:37 am
$
0
0

Me kärsimme kaikki kivusta. Usein selviämme siitä omatoimisesti ilman lääkkeitä, välillä lääkkeiden kanssa. Jos emme, menemme lääkäriin – siellä hoidetaan ja annetaan hoito-ohjeita jälleen ilman lääkkeitä tai lääkkeiden kanssa.

Kivun hoidon käypä hoito -suositukset julkaistiin vuosi sitten joulukuussa. Suositusten mukaan kivun hoito perustuu ensisijaisesti lääkkeettömiin hoitomuotoihin, jotka yleistyvät hitaasti. Lääkkeellinen hoito on usein se, mitä lääkärillä määrätään.

Kipu ja sen hoito olivat aiheena Café Smart -yleisötapahtumassa Kuopiossa, siellä kivunhoidosta puhui käypä hoito -suositusta määrittäneen ryhmän puheenjohtajana toiminut yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä.

– Itselääkityksestä on muuten myöskin oma Käypä hoito -suositus, ja siitä myöskin potilasversio. Sen tuolta Käypä hoito -nettisivulta voi käydä katsomassa, siellä on myös kivun itselääkitystä käsitelty, Mäntyselkä vinkkaa.

Tilastojen mukaan jopa koka kolmannella suomalaisella on ollut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua. Päivittäisestä kivusta kärsii joka seitsemäs. Miten kipua sitten hoidetaan?

Tästä kertoo seuraavassa professori Pekka Mäntyselkä:

KuunteleKesto: 8’39”

 

Katso myös:

Käypä hoito -suositusten potilasversiot:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle

Café Smart -sarjan taltiointeja:

Miten kipua pitäisi hoitaa?

Terveys
Kivun hoidon käypä hoito -suositukset julkaistiin vuosi sitten joulukuussa. Suositusten mukaan kivun hoito perustuu ensisijaisesti lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Lääkkeellinen hoito on kuitenkin käytännössä usein se, mitä lääkärillä määrätään. Miten kipua siis pitäisi hoitaa?

Yksinäisyyden yhteydet elintapoihin, syömiseen ja painoon

Terveys
Ruokailu on meistä monille hyvin sosiaalinen tapahtuma. Mutta millainen on yksinäisyyden ja syömisen yhteys? Näitä asioita käsitteli huhtikuussa Kuopiossa järjestetyssä Café Smartissa kliinisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhunen.

Suomalaisten yksinäisyys

Terveys
Viidennes suomalaisista kokee itsensä yksinäisiksi. Syvemmin tarkastelemalla havaitaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista on minuudeltaan yksinäisiä. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari puhui suomalaisten yksinäisyydestä Café Smartissa.

Artikkeli Miten kipua pitäisi hoitaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

February 3, 2017, 1:58 am
$
0
0

Syn­ty­mä­päi­vi­ään viet­tä­vä, 100-vuo­ti­as Suo­mi on myös osa Eu­roop­paa. Mut­ta mitä eu­roop­pa­lai­suus tar­koit­taa – min­kä­lais­ten ar­vo­jen ja ide­aa­lien va­raan se on ra­ken­tu­nut, kuin­ka uni­ver­saa­le­ja nuo ar­vot ovat, mikä yli­pää­tään on Eu­roo­pan idea? Ke­vään 2017 fi­lo­so­fiakahvi­lois­sa poh­di­taan näi­tä ky­sy­myk­siä niin fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an kuin oi­keus­tie­teen­kin näkö­kul­mis­ta.

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Korpela toteaa, että vaikka meillä monikulttuurisuutta katsotaan jokseenkin hyvällä, näin ei kaikissa valtajärjestelmissä suinkaan ole. Joissain kulttuureissa se pyritään ennemminkin kitkemään pois.
– Kysymys ei ole mistään moraalisesta jälkeenjääneisyydestä, vaan siitä miten se valta, laki ja oikeusjärjestelmä on syntynyt, Korpela toteaa.

– Yksilöllinen moniarvoisuus on meidän arvomme. Mutta onko se absoluuttinen ja kaikkia käsittävä arvo?

Ihmisten arvopohja on lopulta kulttuurisesti kehittyvä olio. Kun pohdimme Putinin toimia Ukrainassa tai Isisin toimia Syyriassa ja Euroopassa, pyrimme hakemaan niille rationaalisia selityksiä. Mutta me pyrimme hakemaan niitä oman kulttuurisen arvopohjamme kautta. Onko se sitten virhe?

Kuuntele Korpelan alustus aiheesta kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 52’42”

 

Artikkeli Missä on moniarvoisuuden itäraja? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Eurooppa filosofisena ideana

February 18, 2017, 6:06 am
$
0
0

Syn­ty­mä­päi­vi­ään viet­tä­vä, 100-vuo­ti­as Suo­mi on myös osa Eu­roop­paa. Mut­ta mitä eu­roop­pa­lai­suus tar­koit­taa – min­kä­lais­ten ar­vo­jen ja ide­aa­lien va­raan se on ra­ken­tu­nut, kuin­ka uni­ver­saa­le­ja nuo ar­vot ovat, mikä yli­pää­tään on Eu­roo­pan idea? Ke­vään 2017 fi­lo­so­fiakahvi­lois­sa poh­di­taan näi­tä ky­sy­myk­siä niin fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an kuin oi­keus­tie­teen­kin näkö­kul­mis­ta.

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä, joka on peräisin jo satojen vuosien takaa.

– Ajatus taloudellisten suhteiden tärkeydestä rauhan kannalta palautuu jo 1700-luvulle. Ymmärtääksemme nykyintegraation keskeistä teesiä, meidän on ymmärrettävä myös niitä kysymyksenasetteluja jotka nousevat 1700-luvun filosofiasta, Miettinen toteaa.

Hän taustoittaa, että Euroopan kehittyessä Euroopasta tulee ensin maantieteellinen käsite, keskiajalla kulttuurinen käsite, vähitellen myös historiallinen käsite ja lopulta varhaismodernilla ajalla poliittinen käsite.

Vähitellen tämä kehitys ajaa Eurooppaa kohti yhä syvenevää integraatiota, koska Euroopan pahin ongelma on Eurooppa itse, sen sisäiset sotaisat ja toraisat välit – eivät niinkään ulkopuoliset uhat.

Näin kehittyy eurooppalainen rauhanprojekti.

Kuuntele Miettisen alustus aiheesta kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 36’49”

 

Artikkeli Eurooppa filosofisena ideana julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Varautuminen pandemioiden leviämiseen

February 23, 2017, 11:52 pm
$
0
0

Pandemiat ovat maailmanlaajuisesti leviäviä epidemioita. Epidemia on paikallinen tartuntasairaus, joka esiintyy poikkeuksellisen suurella joukolla ihmisiä. Yksi esimerkki paikallisesta epidemiasta nähtiin Silja Symphonylla, jolloin joukko matkustajia kärsi vastatautiepidemiasta. Yksi kuuluisa esimerkki pandemiasta sen sijaan on 100 vuotta sitten riehunut espanjantauti, joka surmasi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Miten suuri riski pandemian synnylle on olemassa ja miten näihin riskeihin voi varautua? Tästä kertoi Ikääntyvien yliopistossa tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta.

Miten epidemiat syntyvät, millaisia riskejä esimerkiksi lentokentillä on levittää epidemioita laajemmille alueille? Miten väkimäärä vaikuttaa viruksen leviämisriskiin?

Muun muassa näistä aiheista Pasanen kertoo luennossaan:

kuunteleKesto: 59’23”

Artikkeli Varautuminen pandemioiden leviämiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
↧

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

March 2, 2017, 12:26 am
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopiossa
Haluan elää terveenä 100-vuotiaaksi Suomessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Terveystieteiden tiedekunnan koordinoiman tilaisuuden ohjelma rakentui suomalaisen, terveen ja pitkän elämän rakennusaineille.

Tilaisuuden ensimmäisen alustuksen piti professori, emeritus Matti Uusitupa, joka käy omassa esityksessään läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa.

Uusitupa kertoo myös tyypin 2 diabetes-epidemian nykytilasta todeten, että nykytiedon valossa epidempia on mahdollista nujertaa.

Hän pohtii myös tieteellisen tiedon määritelmää ja tieteellistä tutkimusta, sekä sote-uudistusta ja tarttumattomien tautien ehkäisyä.

Kuuntele Uusituvan puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 17’17”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.
Professori, emeritus Matti Uusitupa

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomi 100
Professori, emeritus Matti Uusitupa käy Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa, tyypin 2 diabetes-epidemiaa, tieteellisen tutkimuksen määritelmää ja sote-uudistusta.

Artikkeli Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Genetiikka ja elintavat

March 2, 2017, 10:34 pm
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopiossa
Haluan elää terveenä 100-vuotiaaksi Suomessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Terveystieteiden tiedekunnan koordinoiman tilaisuuden ohjelma rakentui suomalaisen, terveen ja pitkän elämän rakennusaineille.

Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta.

Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti globaaliin ylipainon lisääntymiseen ja tyypin 2 diabetekseen.

kuunteleKesto: 14’51”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.
Professori, emeritus Matti Uusitupa

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomi 100
Professori, emeritus Matti Uusitupa käy Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa, tyypin 2 diabetes-epidemiaa, tieteellisen tutkimuksen määritelmää ja sote-uudistusta.

Artikkeli Genetiikka ja elintavat julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla

March 7, 2017, 11:09 pm
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopiossa
Haluan elää terveenä 100-vuotiaaksi Suomessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Terveystieteiden tiedekunnan koordinoiman tilaisuuden ohjelma rakentui suomalaisen, terveen ja pitkän elämän rakennusaineille.

Elinikämme pitenee koko ajan. Se myös asettaa aivan uudenlaisia haasteita hyvän terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiselle yhä vanhempana.

Karoliinisen instituutin tutkimusjohtaja Miia Kivipelto kertoi omassa alustuksessaan siitä, miten suomalainen tutkimus suhtautuu ajatukseen hyvästä aivoterveydestä vielä 100-vuotiaanakin:

kuunteleKesto: 20’59”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla

Suomi 100
Millaisia haasteita pitenevä elinikä asettaa aivoterveydellemme? Karoliinisen instituutin tutkimusjohtaja Miia Kivipelto kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa siitä, miten suomalainen tutkimus suhtautuu ajatukseen hyvästä aivoterveydestä vielä 100-vuotiaanakin.
Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.
Professori, emeritus Matti Uusitupa

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomi 100
Professori, emeritus Matti Uusitupa käy Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa, tyypin 2 diabetes-epidemiaa, tieteellisen tutkimuksen määritelmää ja sote-uudistusta.

Artikkeli Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
Search

Rohkeat naiset hoivayrittäjinä

March 24, 2017, 12:21 am
$
0
0

Millaista on hoivayrittäjyys? Miten naisvaltainen hoiva-ala muuttuu sote-myllerryksen myötä? Muun muassa näitä seikkoja pohdittiin Minnan päivien yhteydessä Minna Canthinkin viitoittaman naisyrittäjyyden hengessä, kun hyvinvointipalvelujen professori Sari Rissanen puhui Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa otsikolla Rohkeat naiset hoivayrittäjinä.

Rissanen pohtii alustuksessaan millaista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjyys on ja miten yksityinen sektori siellä näkyy, nyt ja sote-uudistuksen jälkeen.

Millainen sitten on tyypillinen hoiva-alan yrittäjä?
– Useat tutkimukset osoittavat, että heidän taustallaan on usein julkisen sektorin työkokemusta. On haluttu lähteä ehkä tekemään vähän oman näköistä hoivatyötä ja tekemään siltä pohjalta yrittäjyyttä, Rissanen kertoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita että asioita tehtäisiin paremmin tai huonommin, tai lopulta edes niin eri tavalla. Selviä eroja julkisen ja yksityisen hoiva-alan välillä on Rissasen mukaan vaikea havaita, vaikka ennakkoluuloja yleensä löytyy, molempien osalta.

Myös alan ja yritysten maine keskusteluttaa ihmisiä, käärivätkö yritykset kerman päältä ja pumppaavat verotuotot naapurikuntaan tai peräti ulkomaille.
– Ovatko ne yrittäjät veroa omaan maakuntaan maksavia, vai onko ne jostain muualta tulevia. Sote-sektori on aika iso, perinteisesti pienissä kunnissa yli puolet kustannuksista menee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Miten alueella suhtaudutaan siihen, millaista yritystoimintaa halutaan tukea.

Miten usein pienet hoiva-alan yritykset pärjäävät kilpailussa nyt ja tulevaisuudessa?

Kuuntele Rissasen alustus aiheesta kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 21’33”

 

Café Smart -sarjan taltiointeja:

Rohkeat naiset hoivayrittäjinä

Yhteiskunta
Minnan päivien ohjelman yhteydessä pohdittiin myös naisyrittäjyyttä. Hyvinvointipalvelujen professori Sari Rissanen puhui Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa otsikolla Rohkeat naiset hoivayrittäjinä.

Miten kipua pitäisi hoitaa?

Terveys
Kivun hoidon käypä hoito -suositukset julkaistiin vuosi sitten joulukuussa. Suositusten mukaan kivun hoito perustuu ensisijaisesti lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Lääkkeellinen hoito on kuitenkin käytännössä usein se, mitä lääkärillä määrätään. Miten kipua siis pitäisi hoitaa?

Yksinäisyyden yhteydet elintapoihin, syömiseen ja painoon

Terveys
Ruokailu on meistä monille hyvin sosiaalinen tapahtuma. Mutta millainen on yksinäisyyden ja syömisen yhteys? Näitä asioita käsitteli huhtikuussa Kuopiossa järjestetyssä Café Smartissa kliinisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhunen.

Suomalaisten yksinäisyys

Terveys
Viidennes suomalaisista kokee itsensä yksinäisiksi. Syvemmin tarkastelemalla havaitaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista on minuudeltaan yksinäisiä. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari puhui suomalaisten yksinäisyydestä Café Smartissa.

Artikkeli Rohkeat naiset hoivayrittäjinä julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
↧

Maailma muuttuu – muuttuuko koulu?

April 7, 2017, 10:02 pm
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Joensuussa Suomi oppimisen kärjessä nyt ja tulevaisuudessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Itä-Suomen yliopiston professori Janne Pietarinen pohti tilaisuudessa maailman muuttumista – ja sitä, muuttuuko koulu sen mukana?

Meillä kaikilla on oma kokemuksemme ja mielipiteemme koulusta, omat muistot voivat kuitenkin olla jo kaukana nykypäivän arjesta. Mutta jos jotain, koulua on pidetty tasa-arvoisena.
– Viime viikkojen aikana on puhuttu paljon siitä, että oppilaiden sosioekonominen tausta alkaa uudelleen määrittämään menetystä koulussa. Perinteinen ajatus koulujen tasa-arvosta on todellinen kivijalka, jota meidän tulisi vaalia, Pietarinen toteaa.

Muutos on myös koulussa pysyvää, mutta kuinka koulutuksessa tapahtuvaa muutosta voidaan ohjata siten, että se tukee oppimisen kehittämistä suotuisaan suuntaan?

Kuuntele Pietarisen puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 19’50”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Digiajan koulua rakentamassa

Suomi 100
Digitalisaatio puskee läpi kaikilla rintamilla, eikä koulumaailma ole sen osalta mikään poikkeus. Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kertoo puheenvuorossaan digiajan koulusta, missä me olemme koulun digitaalisuuden osalta nyt menossa?

Maailma muuttuu – muuttuuko koulu?

Suomi 100
Meillä kaikilla on oma kokemuksemme ja mielipiteemme koulusta, omat muistot voivat kuitenkin olla jo kaukana nykypäivän arjesta. Itä-Suomen yliopiston professori Janne Pietarinen pohtii Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa koulun muuttumista maailman mukana.

Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla

Suomi 100
Millaisia haasteita pitenevä elinikä asettaa aivoterveydellemme? Karoliinisen instituutin tutkimusjohtaja Miia Kivipelto kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa siitä, miten suomalainen tutkimus suhtautuu ajatukseen hyvästä aivoterveydestä vielä 100-vuotiaanakin.
Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.
Professori, emeritus Matti Uusitupa

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomi 100
Professori, emeritus Matti Uusitupa käy Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa, tyypin 2 diabetes-epidemiaa, tieteellisen tutkimuksen määritelmää ja sote-uudistusta.

Artikkeli Maailma muuttuu – muuttuuko koulu? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Digiajan koulua rakentamassa

April 7, 2017, 10:05 pm
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Joensuussa Suomi oppimisen kärjessä nyt ja tulevaisuudessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Kasvatustieteiden tohtori, Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kertoo puheenvuorossaan digiajan koulusta, missä me olemme koulun digitaalisuuden osalta nyt menossa?

Digitalisaatio puskee läpi kaikilla rintamilla, eikä koulumaailma ole sen osalta mikään poikkeus.
– Digitalisaation on sanottu olevan ehkä voimakkaimmin ja suorimmin vaikuttava megatrendi tämän ajan ja hetken ihmisten elämässä. Jyrki Kasvi on sanonut, että ”se on kuin tsunami jolla voi joko surffata tai johon voi hukkua”, Ripatti kuvailee.

Koulun asema ja rooli on yhteiskunnassa ollut aiemmin aika selvä ja pitkään melko muuttumaton, mutta vastikään julkaistussa OKM:n tulevaisuuden peruskouluselvityksessä todetaan koulun taistelevan niin oppilaiden ajasta kuin myös merkityksetä informaatiokanavana.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö on noussut opetuksen uutisoinnin kestoaiheeksi. Onko se sitten uhka vai mahdollisuus, mitä digitaalisten opetusympäristöjen kehittäminen maksaa ja mitä sillä kustannuksella saa?

Savonlinnan normaalikoulussa näitä kokemuksia on kertynyt viljalti, sillä koulussa on otettu laajasti käyttöön uutta teknologiaa opetuskäyttöön, ja tämä prosessi on myös tutkimuksen kohteena.

Kuuntele Ripatin puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 21’00”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Digiajan koulua rakentamassa

Suomi 100
Digitalisaatio puskee läpi kaikilla rintamilla, eikä koulumaailma ole sen osalta mikään poikkeus. Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kertoo puheenvuorossaan digiajan koulusta, missä me olemme koulun digitaalisuuden osalta nyt menossa?

Maailma muuttuu – muuttuuko koulu?

Suomi 100
Meillä kaikilla on oma kokemuksemme ja mielipiteemme koulusta, omat muistot voivat kuitenkin olla jo kaukana nykypäivän arjesta. Itä-Suomen yliopiston professori Janne Pietarinen pohtii Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa koulun muuttumista maailman mukana.

Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla

Suomi 100
Millaisia haasteita pitenevä elinikä asettaa aivoterveydellemme? Karoliinisen instituutin tutkimusjohtaja Miia Kivipelto kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa siitä, miten suomalainen tutkimus suhtautuu ajatukseen hyvästä aivoterveydestä vielä 100-vuotiaanakin.
Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.
Professori, emeritus Matti Uusitupa

Menestystarinoita Suomesta – tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomi 100
Professori, emeritus Matti Uusitupa käy Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa läpi suomalaiseksi menestystarinaksi nousseen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn historiaa, tyypin 2 diabetes-epidemiaa, tieteellisen tutkimuksen määritelmää ja sote-uudistusta.

Artikkeli Digiajan koulua rakentamassa julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Osutaan yhdessä oppimisen ytimeen

April 18, 2017, 10:15 pm
$
0
0

Osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Joensuussa Suomi oppimisen kärjessä nyt ja tulevaisuudessa -tapahtuma. Tilaisuus oli osa laajempaa, Itä-Suomen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjaa.

Professori Piia Björn käsittelee omassa puheenvuorossaan niitä oppijoita, joilla on oppimisen ja osallistumisen kanssa vähän enemmän tekemistä kuin sillä isolla, oletusarvoisesti etenevillä oppijoilla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

Björnin käsittelemä teema liittyy interventiotutkimukseen erinäisissä ryhmissä tehtävään interventiotutkimukseen. Hän pyrkii perustelemaan, miksi pedagogisen vapauden ja asiantuntijuuteen luottamisen lisäksi olisi hyvä hyödyntää sitä täsmällistäkin tutkimustietoa erilaisista tavoista vaikuttaa osallistamiseen ja oppimiseen.

Kuuntele Björnin puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 17’14”

Suomi 100 -juhlavuosi:

Osutaan yhdessä oppimisen ytimeen

Suomi 100
Professori Piia Björn käsittelee omassa puheenvuorossaan niitä oppijoita, joilla on oppimisen ja osallistumisen kanssa vähän enemmän tekemistä kuin sillä isolla, oletusarvoisesti etenevillä oppijoilla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

Digiajan koulua rakentamassa

Suomi 100
Digitalisaatio puskee läpi kaikilla rintamilla, eikä koulumaailma ole sen osalta mikään poikkeus. Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kertoo puheenvuorossaan digiajan koulusta, missä me olemme koulun digitaalisuuden osalta nyt menossa?

Maailma muuttuu – muuttuuko koulu?

Suomi 100
Meillä kaikilla on oma kokemuksemme ja mielipiteemme koulusta, omat muistot voivat kuitenkin olla jo kaukana nykypäivän arjesta. Itä-Suomen yliopiston professori Janne Pietarinen pohtii Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa koulun muuttumista maailman mukana.

Aivosairauksien ehkäisy terveellisillä elintavoilla

Suomi 100
Millaisia haasteita pitenevä elinikä asettaa aivoterveydellemme? Karoliinisen instituutin tutkimusjohtaja Miia Kivipelto kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa siitä, miten suomalainen tutkimus suhtautuu ajatukseen hyvästä aivoterveydestä vielä 100-vuotiaanakin.
Professori Markku Laakso

Genetiikka ja elintavat

Suomi 100
Millainen on geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus terveyteemme? Tästä kertoi Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Markkku Laakso, joka esittää puheenvuorossaan muutaman erilaisen näkökulman tautien ymmärtämiseen näiden tekijöiden kautta. Laakso keskittyy puheenvuorossaan erityisesti tyypin 2 diabetekseen.

Artikkeli Osutaan yhdessä oppimisen ytimeen julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Oikeusvaltion idea

April 20, 2017, 11:01 pm
$
0
0

Syn­ty­mä­päi­vi­ään viet­tä­vä, 100-vuo­ti­as Suo­mi on myös osa Eu­roop­paa. Mut­ta mitä eu­roop­pa­lai­suus tar­koit­taa – min­kä­lais­ten ar­vo­jen ja ide­aa­lien va­raan se on ra­ken­tu­nut, kuin­ka uni­ver­saa­le­ja nuo ar­vot ovat, mikä yli­pää­tään on Eu­roo­pan idea? Ke­vään 2017 fi­lo­so­fiakahvi­lois­sa poh­di­taan näi­tä ky­sy­myk­siä niin fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an kuin oi­keus­tie­teen­kin näkö­kul­mis­ta.

Itä-Suomen yliopiston ym­pä­ris­tö­oi­keu­den ja ylei­sen oi­keus­tie­teen yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen kertoo oikeusvaltioon liittyvän pohdinnan olevan lähellä omaa sydäntään, koska hän on aina ollut kiinnostunut oikeudellisten instituutioiden kontrolloinnista ja mielivallan välttämisestä yhteiskuntien ohjaamisessa. Näinpä filosofiakahvilan aiheeksikin valikoitui oikeusvaltion idea – jolloin voidaan pohtia kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota?

Alustuksessaan Soininen nostaa esiin esimerkkejä viimeaikaisista oikeusvaltiokeskusteluista, esiin nousevat niin Trumpin määräämä maahantulokielto Yhdysvalloissa, Puolan ja EU:n komission toisistaan poikkeavat käsitykset oikeusvaltion määritelmästä sekä Sipilän hallituksen lainvalmistelun tasosta käyty keskustelu.
– Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, näillä kaikilla keskusteluilla on yhteinen ydin, Soininen toteaa.

Millaisia sitten ovat oikeusteorian oikeuden ja valtion kytkökset ja mitä merkityksiä oikeusvaltion käsitteen takaa löytyy?

Kuuntele Soinisen alustus kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 36’35”

Filosofiakahvila

Oikeusvaltion idea

Filosofiakahvila
Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Filosofiakahvila
Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Filosofiakahvila
Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Filosofiakahvila kevät 2017, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila
Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Kevään 2016 teemana on uskonnonfilosofia. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä

Filosofiakahvila
Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva

Filosofiakahvila
Millainen on uskon ja tieteen välinen suhde? Usein ajatellaan, että ne ovat keskenään jyrkästikin ristiriidassa. Filosofiakahvilassa oman näkemyksensä asiaan toi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Artikkeli Oikeusvaltion idea julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
↧

Mistä Martti Luther neuvoisi tänään saarnaamaan?

April 23, 2017, 3:51 am
$
0
0

Samalla kun Suomi juhlii 100-vuotista taivaltaan, tulee Martti Lutherin teesien julkaisemisesta kuluneeksi 500 vuotta. Reformaation juhlavuoden teemana on Armoa 2017!

Osana merkkivuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopion Alavan seurakunnassa juhlavuoden teemaan liittyvä luentosarja. Yksi luennoitsijoista oli piispa emeritus Eero Huovinen, joka pohti omassa puheenvuorossaan hyvän saarnan edellytyksiä ja sitä miten Martti Luther neuvoisi tänään saarnaamaan.

Huovinen nostaa esiin neljä Lutherille merkityksellistä seikkaa, joiden Huovinen itse uskoo vaikuttaneen Lutherin omiin saarnoihin sekä neuvoihin niin saarnaamisen kuin saarnojen kuuntelemisenkin näkökulmasta.

Huovinen listaa neljä teesiä:

1. Rakata kuulijoitasi

2. Saarnaa Sanaa

3. Muista märehtiä

4. Ole yksinkertainen

– Nämä eivät ole vain papeille ja saarnaajille tarkoitettuja ohjeita. Ne ovat myös saarnan kuulijalle tärkeitä asioita, Huovinen huomauttaa.

Kuinka saarnaajan tulisi siis ottaa kuulijat huomioon, ja kuinka kuulijan pitäisi ottaa saarna vastaan? Kuuntele Huovisen luento:

kuunteleKesto: 26’58”

Kun olet kuunnellut edellä olevan Huovisen luennon äänitallenteen, voit käynnistää tilaisuudessa nähdyn videopätkän alla olevasta ruudusta:

Jatka videon jälkeen takaisin Huovisen luentoon:

kuunteleKesto: 14’49”

Katso lopuksi vielä viimeinen tilaisuudessa esitetty videopätkä:

 

 

Huovisen puheenvuoro on taltioitu Alavan kirkosssa 19.3.2017. Sarjan seuraava luento julkaistaan heinäkuussa 2017, tuolloin dosentti Pauli Annalan otsikkona on ”Pehmeä lasku reformaatioon”.

 

Artikkeli Mistä Martti Luther neuvoisi tänään saarnaamaan? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Populismin nousu Euroopassa

May 13, 2017, 8:52 am
$
0
0

Syn­ty­mä­päi­vi­ään viet­tä­vä, 100-vuo­ti­as Suo­mi on myös osa Eu­roop­paa. Mut­ta mitä eu­roop­pa­lai­suus tar­koit­taa – min­kä­lais­ten ar­vo­jen ja ide­aa­lien va­raan se on ra­ken­tu­nut, kuin­ka uni­ver­saa­le­ja nuo ar­vot ovat, mikä yli­pää­tään on Eu­roo­pan idea? Ke­vään 2017 fi­lo­so­fiakahvi­lois­sa poh­di­taan näi­tä ky­sy­myk­siä niin fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an kuin oi­keus­tie­teen­kin näkö­kul­mis­ta.

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Millaista populismia olemme Euroopassa nähneet ja mistä se kertoo – paljolti puhutaan oikeistopopulismista, mutta onko myös vasemmistopopulismia?

Kuuntele Palosen alustus kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 57’45”

Filosofiakahvila

Populismin nousu Euroopassa

Filosofiakahvila
Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Filosofiakahvila
Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Filosofiakahvila
Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Filosofiakahvila
Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Filosofiakahvila kevät 2017, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila
Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Kevään 2016 teemana on uskonnonfilosofia. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä

Filosofiakahvila
Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Artikkeli Populismin nousu Euroopassa julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
Search

Hyvinvoiva kunta: Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä SoTe-uudistuksen jälkeen

June 20, 2017, 12:00 am
$
0
0

Maistiaisia Kuopiossa järjestetystä valtakunnallisesta hyvinvointiseminaarista kolmen puheenvuoron verran. Puheenvuorot julkaistaan tällä sivustolla Juhannusviikon kuluessa.

Professori Heikki Hiilamo vetää linjoja 1800-luvun köyhyydestä ja ”kunnan lehmästä” tämän päivän pärjäämiseen.

– Kuntien tehtävänä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä osallisuden lisääminen, Hiilamo toteaa.

Kuuntele puheenvuoro kokonaisuudessaan oheiselta videolta.

HYVINVOIVA KUNTA – Navettakissasta hoivarobottiin -hyvinvointiseminaari Kuopiossa 15.6.2017, järjestäjänä Kuopion kaupunki, Kansalaistoiminnan aktivointi.

Hyvinvoiva kunta - navettakissasta hoivarobottiin:

video

Hyvinvoiva kunta: Digitalisaation mytologia – etiäisistä ja keinoälystä hyvinvointiin

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. - Digitalisaatio on 95 prosenttia kulttuurimuutosta ja viisi prosenttia teknologiaa, toteaa digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen. Hänen mukaansa älykäs ja hyvinvoiva kaupunki on tietoinen asukkaidensa hyvinvoinnista ja pyrkii jatkuvasti kehittymään.
video

Hyvinvoiva kunta: Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä SoTe-uudistuksen jälkeen

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. Professori Heikki Hiilamo vetää linjoja 1800-luvun köyhyydestä ja "kunnan lehmästä" tämän päivän pärjäämiseen.
video

Hyvinvoiva kunta: Yhteistyöllä nuorille parempi tulevaisuus

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. Toimitusjohtaja Ulla Nord kertoo puheenvuorossaan, että syrjäytymisen kovassa ytimessä on Suomessa noin 60 000 nuorta. – Ei ole olemassa meitä ja heitä, on vain me, Nord toteaa.

Artikkeli Hyvinvoiva kunta: Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä SoTe-uudistuksen jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Hyvinvoiva kunta: Digitalisaation mytologia – etiäisistä ja keinoälystä hyvinvointiin

June 21, 2017, 12:00 am
$
0
0

Maistiaisia Kuopiossa järjestetystä valtakunnallisesta hyvinvointiseminaarista kolmen puheenvuoron verran. Puheenvuorot julkaistaan tällä sivustolla Juhannusviikon kuluessa.

– Digitalisaatio on 95 prosenttia kulttuurimuutosta ja viisi prosenttia teknologiaa, toteaa digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen. Hänen mukaansa älykäs ja hyvinvoiva kaupunki on tietoinen asukkaidensa hyvinvoinnista ja pyrkii jatkuvasti kehittymään.

Kuuntele puheenvuoro kokonaisuudessaan oheiselta videolta.

HYVINVOIVA KUNTA – Navettakissasta hoivarobottiin -hyvinvointiseminaari Kuopiossa 15.6.2017, järjestäjänä Kuopion kaupunki, Kansalaistoiminnan aktivointi.

Hyvinvoiva kunta - navettakissasta hoivarobottiin:

video

Hyvinvoiva kunta: Digitalisaation mytologia – etiäisistä ja keinoälystä hyvinvointiin

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. - Digitalisaatio on 95 prosenttia kulttuurimuutosta ja viisi prosenttia teknologiaa, toteaa digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen. Hänen mukaansa älykäs ja hyvinvoiva kaupunki on tietoinen asukkaidensa hyvinvoinnista ja pyrkii jatkuvasti kehittymään.
video

Hyvinvoiva kunta: Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä SoTe-uudistuksen jälkeen

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. Professori Heikki Hiilamo vetää linjoja 1800-luvun köyhyydestä ja "kunnan lehmästä" tämän päivän pärjäämiseen.
video

Hyvinvoiva kunta: Yhteistyöllä nuorille parempi tulevaisuus

Yhteiskunta
Taltioimme kolme puheenvuoroa Hyvinvoiva kunta - Navettakissasta hoivarobottiin -tapahtumasta. Toimitusjohtaja Ulla Nord kertoo puheenvuorossaan, että syrjäytymisen kovassa ytimessä on Suomessa noin 60 000 nuorta. – Ei ole olemassa meitä ja heitä, on vain me, Nord toteaa.

Artikkeli Hyvinvoiva kunta: Digitalisaation mytologia – etiäisistä ja keinoälystä hyvinvointiin julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
↧

Oikeus elää ja kuolla – kristillisen etiikan näkökulmia eutanasiaan

October 1, 2017, 12:02 am
$
0
0

Mistä puhutaan, kun puhutaan eutanasiasta? Voiko potilas kieltäytyä aktiivisesta hoidosta kuollakseen, tai voiko potilas vaatia hoitona eutanasiaa – ja voidaanko lääkäri velvoittaa antamaan kuolinapua?

Viime vuosien ajan keskustelu eutanasiasta on kiihtynyt. Teologian tohtori Kari Kuula tarkastelee käytyä keskustelua Puijon seurakunnan keskustelusarjassa ja pohtii, millaisin argumentein kuolinapua on perusteltu ja millä perusteella sitä on vastustettu? Mitä annettavaa kristillisellä ihmiskuvalle on elämän päättymisestä käytävälle keskustelulle?

– Aikamme kysymys kuuluu, mitä on hyvä kuolema, mitä on arvokas elämän päättyminen? Onko joissain tilanteissa mahdollista auttaa kuoleman tulemista, Kuula pohtii.

Hoidon lopettamisen ja aktiivisen kuolinavun rajan määrittäminen voi olla häilyvää, mutta Kuula toteaa eutanasian tarkoittavan aktiivisia toimenpiteitä kuolinavun antamiseksi.

Elämä on pyhää ja sitä tulee kaikissa olosuhteissa suojella. Jokaisella on myös oikeus hyvään kuolemaan. Hoidamme viimeiselle rajalle tulevia mahdollisimman hyvin. Mutta voidaanko joissakin tapauksissa jouduttaa vääjäämätöntä kuolemaa?

Kuuntele Kuulan alustus aiheesta kokonaisuudessaan:

KuunteleKesto: 46’48”

Katso myös:

Artikkeli Oikeus elää ja kuolla – kristillisen etiikan näkökulmia eutanasiaan julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Kasvaako lapsi käyrällä? Mitä uutta lasten kasvukäyrissä?

October 7, 2017, 12:40 am
$
0
0

Kasvukäyrien avulla voidaan seurata lapsen kehitystä, ne toimivat ikkunana lapsen terveyteen. Käyrien avulla voidaan tunnistaa sairauksia ja terveysriskejä.

Lapsen kasvua arvioidaan jokaisella neuvola- ja kouluterveydenhuollon käynnillä, kasvukäyrien avulla sitä voidaan verrata terveiden ikätovereiden ja lapsen aiempaan kasvuun. Kasvun nopea taittuminen alas- tai ylöspäin ja reilu poikkeama ikätovereista voi olla merkki sairaudesta.

Kuopiossa saadun tutkimusnäytön mukaan seulonnalla voidaan tunnistaa kasvusairauksia, kun seulontarajat saadaan kohdalleen.
– Esimerkiksi tytöillä esiintyvä Turnerin oireyhtymä jää erinomaisella tarkkuudella kiinni, tutkija, lastenlääkäri Antti Saari toteaa.

Kasvukäyriä on myös tarpeen uusia, kun lasten kasvu muuttuu vuosikymmenten aikana. Saari on itsekin ollut mukana uusimassa suomalaisia kasvukäyriä.
– Imeväisiässä lapset kasvavat pidempinä kuin aiemmin keskimäärin, ja heti kolmen kuukauden iästä alkaen kasvu palasi vanhojen käyrien tasolle. Taas kuuden kuukauden iässä lapset kasvoivat pidempinä kuin aiemmin, Saari antaa esimerkkejä kasvukäyriin kohdistuneista muutostarpeista.

Saari pitää kasvukäyriä tärkeänä osana suomalaista terveydenhuoltoa, ja jopa erikoissairaanhoitoa. Lisäksi kasvun seurannalla saadaan laajemmin tietoa terveydestä ja sen muutoksista väestötasolla.
– Niillä on kaksivaiheinen tarkoitus: pystymme seuraamaan lapsia yksilötasolla, lisäksi saamme siitä erittäin arvokasta väestötason terveystietoa esimerkiksi lasten ylipainon kehittymisestä, miten lapset ylipäätään kasvavat tai onko esimerkiksi murrosiän kasvupyrähdys aikaistunut.

Mitä uutta seurannassa on tapahtunut ja mitä kasvukäyrät oikeastaan kertovat? Kuuntele Antti Saaren puheenvuoro:

KuunteleKesto: 14’16”

 

Puheenvuoro on taltioitu 29.9.2017 Itä-Suomen yliopiston järjestämässä Tutkijoiden yö -tiedetapahtumassa Kauppakeskus Matkuksessa, Kuopiossa.

 

Artikkeli Kasvaako lapsi käyrällä? Mitä uutta lasten kasvukäyrissä? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧

Paras valtio ikinä – luterilaisuuden visio yhteiskunnasta

October 8, 2017, 6:05 am
$
0
0

Millainen on luterilainen näkemys yhteiskunnasta? Mitä annettavaa kirkolla on yhteiskunnalle? Näitä teemoja pohdittiin kuopiolaisen Puijon seurakunnan keskustelusarjassa.

– Luterilaiseen näkyyn yhteiskunnasta sisältyy ajatus Jumalan kahdesta hallintavallasta; puhutaan kahdesta regimentistä; maallisesta ja hengellisestä, toteaa kirkkoherra Jaana Marjanen.

– Maallisella regimentillä Luther ei tarkoittanut vain esivaltaa, vaan ihan kaikkia. Ei siis vain ruhtinaat ja muut aikansa vallasväki, vaan kadunlakaisijakin kuului maalliseen regimenttiin.

Regimenttiopin taustalla on ajatus siitä, että yhteisten asioiden hoitaminen kuuluu kaikille, ei vain esivallalle. Niiden hoitamiseen ei tarvita hengellistä viisautta, vaan siihen riittää terve, normaali järki. Usko ei siis anna mitään lisäarvoa asioiden hoitamiseen.

– Lutherin tiedetäänkin sanoneen, että viisas ja jumalaton hallitsija voi olla parempi kuin tyhmä ja hurskas.

Marjanen toteaa, että näiden kahden regimentin välille on tehtävä selvä ero, siitäkin huolimatta, että samat ihmiset liikkuvat niissä molemmissa.
– Niiden tehtäviä ei saa sotkea keskenään, eivätkä ne eivät saa joutua toistensa talutusnuoraan. Kirkko ei ole osa valtiota, eikä valtio ole osa kirkkoa.

Näistä teemoista jatkaa kirkkoherra Jaana Marjanen:

KuunteleKesto: 29’33”

Katso myös:

Artikkeli Paras valtio ikinä – luterilaisuuden visio yhteiskunnasta julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

↧
Viewing all 77 articles
Browse latest View live
More Pages to Explore .....
Search

Latest Images

Subject files - Prohibiting products made with forced labour on the Union...

Subject files - Prohibiting products made with forced labour on the Union...

April 23, 2024, 5:37 am