Quantcast
Channel: Luennot ja puheenvuorot – Kantti.net

Mitä Kuopiossa tapahtui vuonna 1918?

0
0

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari ”Sata vuotta sisällissodasta”, jossa pohdittiin syitä punakaartin häviöön, tapahtumia Kuopiossa vuonna 1918 ja pappien roolia sisällissodassa.

Tilaisuudessa puhunut FM, historiantutkija Erkki Kinnunen käsittelee esityksessään lähinnä Kuopion taistelua ja Kuopion vankileiriä sekä näitä edeltänyttä kehitystä.

Maan sisäinen tilanne kärjistyi jo kauan ennen sisällissodan alkua. Vuoden 1905 suurlakko sysäsi poliittisen toiminnan kasvuun etenkin työväen osalta, joka perusti innolla työväenyhdistyksiä. Suurlakon myötä maahan saatiin myös yhtäläinen äänioikeus, mutta siihenkään ei täysin luotettu.

Lopulta välien kärjistyminen johti sisällissodan syntyyn tammikuussa 1918.

– Suomen sisällissodasta puhuttaessa pitää muistaa, että se oli vain pieni osa ensimmäistä maailmansotaa. Saksa julisti sodan Venäjälle 1914, kertoo historiantutkija Erkki Kinnunen laajemmasta maailmantilasta.

Vaikka Suomen sisällissota oli hyvin verinen ja kuolonuhrien määrä nousi kymmeniin tuhansiin, Kuopiossa henkilötappiot jäivät vähäisiksi, eikä kahdeksan päivää kestäneestä sodasta näin Kinnusen arvion mukaan jäänyt suurta traumaa.
– Kuopiossa ei ollut punaista terroria, ei merkittäviä murhia tai väkivaltaisuuksia. Punakaarti oli maltillinen, eivätkä valkoisetkaan syyllistyneet suurempaan terroriin.

Sotaa edeltävänä aikanakin Kuopiossa pyrittiin saavuttamaan sopua leirien välillä. Vielä aivan ennen sodan alkamista haettiin sopua Kuopion Puistokoululla järjestetyssä kokouksessa.
– Kokouksen alustajan pääajatus oli, vaikka koko muu Suomi tappelisi, niin Kuopiossa työväki ja porvarit lyövät sovinnon kättä.

Rauhankokous päättyi tuloksettomana kiivaisiin puheevuoroihin, syyttelyihin ja uhkauksiin. Samaan aikaan muualla Suomessa oltiin jo noustu aseisiin.
Myös lääninmaaherra yritti saada osapuolet keskusteluyhteyteen, mutta valkoiset eivät enää tähän tapaamiseen saapuneet.

Sota oli Kuopiossa suhteellisen veretön ja vaatimaton, ei ollut kiivaita yhteenottoja ja tapahtui pikainen antautuminen.
– Synkin luku Kuopion sisällissota-ajasta on ehdottomasti Kuopion vankileiri ja sen joukkokuolleisuus.

Kuopion vankileiri ei Kinnusen mukaan poikennut muista suurista vankileireistä, ravintoa oli liian vähän, väkeä liikaa liian pienellä alueella, hygienia oli olematonta ja sairastuneisuus lisääntyi kesän tullessa.

Pahimmillaan elokuussa sairastui viidennes vangeista, paljon vankeja kuoli ravinnon puutteeseen ja kulkutauteihin. Vankeja myös teloitettiin.
– Sotasurma-tietokannan mukaan Kuopion vankileirillä kuoli kaiken kaikkiaan 475 vankia, joista 63 oli syntynyt Kuopiossa tai Kuopion maalaiskunnassa. Pitää muistaa, että kuopiolaisia oli myös muilla vankileireillä.

Kuopion vankileirin toiminta loppui syykuun lopulla vuonna 1918.

Mitä Kuopiossa tapahtui ennen sisällissotaa ja sen aikana?
Kuuntele Kinnusen esitys kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto 34’09”

Puheenvuoro on taltioitu 8.2.2018 kuopiolaisen Kallaveden seurakunnan järjestämästä Sata vuotta sisällissodasta -yleisöseminaarista. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Kuopion isänmaallisen seuran, Kuopion Paasikivi-Seuran ja Pohjois-Savon UKK-Seuran kanssa.

Sata vuotta sisällissodasta:

FM, historiantutkija Erkki Kinnunen

Mitä Kuopiossa tapahtui vuonna 1918?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jossa kuultiin Erkki Kinnusen esitys Kuopion tapahtumista sisällissodan aikana.
Dosentti Ilkka Huhta

Papit sisällissodassa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jossa kuultiin Ilkka Huhdan esitys pappien roolista sisällissodassa.
Emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen

Miksi punakaarti hävisi?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari "Sata vuotta sisällissodasta", jonka aluksi kuultiin Jussi T. Lappalaisen esitys Miksi punakaarti hävisi?

Artikkeli Mitä Kuopiossa tapahtui vuonna 1918? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.


Kal­la­ve­den tila mik­ro­muo­vi­tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta

0
0

Mikromuovit ovat olleet vahvasti esillä viimeisen vuoden aikana. Aiheesta kuultiin myös Ikääntyvien yliopistossa Kuopiossa, kun Itä-Suomen yliopiston tut­ki­ja, FM Sa­mu­el Har­ti­kai­nen kertoi erilaisista muoveista ja niiden käyttötarkoituksista. Erilaisia muovilaatuja on ollut käytössä iät ja ajat, mutta viimeisten vuosien aikana markkinoille on tullut yhä enemmän erilaisia biomuoveja.

Onko muovilla väliä, ja onko biomuovi välttämättä niin ekologinen vaihtoehto kuin miltä sen bio-alkuliitteen perusteella vaikuttaa?
– Biopohjainen muovi ei välttämättä ole biohajoava. Se johtuu siitä että muoveja voidaan valmistaa öljystä tai vaikkapa bioöljystä, tai vaikka mäntyöljystä. Sinänsä se muovi on samaa, Hartikainen totesi.

– Biohajoava muovi on biologisessa ympäristössä kokonaan tai osittain hajoava polymeeri, ja se voi olla synteettinen tai luonnon polymeeri.

– Se mikä meitä mikromuovitutkijoita ja kierrättäjiäkin kiinnostaa on biohajoaminen eri ympäristöissä, ja se ennättävätkö biohajoavatkin muovit muodostamaan mikromuoveja, Hartikainen jatkoi.

Mikromuoveista ei ole virallista määritelmää, mutta niiden katsotaan olevan synteettisiä, kiinteitä hiukkasia tai kuituja. Koko voi olla viidestä millistä alaspäin.
– Nanomuoveistakin on alettu puhumaan, ne ovat alle 100 nanometriä, eli todella pieniä, silmin näkymättömiä hiukkasia.

Tärkeäksi ominaisuudeksi Hartikainen nostaa esimerkiksi muovin liukenemattomuuden.
– Mikromuovi ei liukene veteen. Muutenhan meillä ei tätä ongelmaa olisi.

Millaisen ongelman luontoon pääsevä muovi aiheuttaa ja mitä muovin käytön vähentämiseksi tai jo luontoon päässeen muovin pois keräämiseksi voidaan tehdä? Entä millainen vaikutus muoveilla on ihmisen terveydelle?

Kuuntele Samuel Hartikaisen luento kokonaisuudessaan:

KuunteleKesto: 62’24”

Artikkeli Kal­la­ve­den tila mik­ro­muo­vi­tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Kuntoutuksen digitalisaatio – etäohjauksella ja tietokonepeleillä parempaa toimintakykyä?

0
0

Digitalisaatio on tulossa vahvasti mukaan terveydenhuoltoon. Esimerkiksi pelien terveyskäytöstä alkaa jo olla hyviä kokemuksia, sillä tietokonepelien on todettu olevan motivoiva ja kustannustehokas hoitomuoto kuntoutuksen saralla.

Neurologian erikoislääkäri Kauko Pitkänen kertoo, että kuntoutuksen painopiste on siirtymässä raskaasta laitoskuntoutuksesta kevyempään kuntoutukseen, jossa etäohjauksella ja muilla digitaalisilla menetelmillä voi olla entistä isompi rooli.

Miltä näyttää harjoittelu kävelysimulaattorin virtuaalisessa ympäristössä tai kuinka peli tukee aivoverenkiertohäiriöstä toipuvaa kuntoutujaa? Kuuntele lisää:

KuunteleKesto: 63’22”

Artikkeli Kuntoutuksen digitalisaatio – etäohjauksella ja tietokonepeleillä parempaa toimintakykyä? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

10 vuotta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

0
0

Vuonna 2007 alkanut pitkäkestoinen liikunta- ja ravitsemusinterventiotutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa lasten ja nuorten liikunnasta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkierrosta, suun terveydestä ja elämänlaadusta sekä liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.

– Tavoitteena on löytää kroonisten sairauksien riskiryhmiä jo lapsuusiässä, toteaa professori Timo Lakka lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen lähtökohdista.

Puheenvuoro on taltioitu Parhaat eväät lapsuudesta nuoruuteen -juhlaseminaarista, jossa juhlistettiin Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotista taivalta.

KuunteleKesto: 17’59”

Artikkeli 10 vuotta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Ennustaako lapsen kasvutapa terveyttä?

0
0

Lapsen kasvun seuraaminen on tärkeää, sillä kasvun aikana havaituilla hälytysmerkeillä voidaan ennakoita myöhempienkin ikävuosien terveyttä. Hälytysmerkkejä ovat muun muassa lapsen paino, veren rasva-arvot, vyötärönympärys sekä verenpaine.

– Lapsuuden terveys vaikuttaa aikuisiän terveyteen ja monia myöhempien sairauksien riskitekijöitä voidaan tunnistaa jo lapsuudessa, kertoo lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen.

Puheenvuoro on taltioitu Parhaat eväät lapsuudesta nuoruuteen -juhlaseminaarista, jossa juhlistettiin Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotista taivalta.

KuunteleKesto: 19’31”

Artikkeli Ennustaako lapsen kasvutapa terveyttä? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Näin lapsemme syövät – miten se vaikuttaa terveyteen?

0
0

Onko suomalaisten lasten ja nuorten ruoankäyttö ravitsemussuositusten mukaista? Entä miten on ravintoaineiden saanti ravitsemussuosituksiin verrattuna?

– Syömiskäyttäytymisen erot näkyvät jo ekaluokalla, kuten onko lapsella taipumusta tunnesyömiseen, kertoo FT Aino-Maija Eloranta.

Puheenvuoro on taltioitu Parhaat eväät lapsuudesta nuoruuteen -juhlaseminaarista, jossa juhlistettiin Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotista taivalta.

KuunteleKesto: 16’50”

Artikkeli Näin lapsemme syövät – miten se vaikuttaa terveyteen? julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Nuku hyvin – voi hyvin

0
0

– Kun nukutaan hyvin ja tarpeeksi, niin pysytään virkeänä. Unen aikana aivoista ja lihaksista poistuu kuona-aineita ja aivoihin sekä lihassoluihin latautuu energiaa, Uni myös vahvistaa psyykkistä hyvinvointia, kuvaa unen merkitystä yliopisto-opettaja Tiina Ikävalko.

Jokaista valvottua 3-4 tuntia kohden tarvitaan noin tunti unta. Millaisista sykleistä uni koostuu ja kuinka lasten uniterveyttä voisi edistää?

Puheenvuoro on taltioitu Parhaat eväät lapsuudesta nuoruuteen -juhlaseminaarista, jossa juhlistettiin Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotista taivalta.

KuunteleKesto: 19’56”

Artikkeli Nuku hyvin – voi hyvin julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Lehmä – ystävä ja tuotantoeläin

0
0

Pruit Mustikki, pruit Mansikki, kutsuttiin aikoinaan lehmiä laitumelta lypsylle ja navettaan. Kotieläimillä ja erityisesti lehmillä on ollut aina paikkansa suomalaisten sydämessä.

FT Taija Kaarlenkaski kertoo, että vielä noin viisikymmentä vuotta sitten, 1960-luvulla, Suomessa oli yli 200 000 lypsykarjatilaa. Viime vuosikymmenien maatalouden murroksen myötä tuotanto on erikoistunut ja kotieläintilojen määrä on laskenut huimaa vauhtia, samalla kun itse työkin on koneistunut.

– Lehmä on muuttunut pienviljelijän omavaraistalouden turvasta monikymmenpäisissä karjoissa toimivaksi tehotuottajaksi.

Taija Kaarlenkaski on tutkinut suomalaisen karjanhoidon muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Hän kertoo Ikääntyvien yliopiston luennolla kuinka modernisaatio ja teknologia ovat vaikuttaneet karjanhoidossa ihmisten ja eläinten suhteisiin.

Kuuntele Taija Kaarlenkasken Ikääntyvien yliopistossa aiheesta pitämä puheenvuoro:

KuunteleKesto: 64’23”

Artikkeli Lehmä – ystävä ja tuotantoeläin julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.


Val­ta­suh­teet po­li­tii­kas­sa

0
0

Professori Ilkka Ruostetsaari pohtii Ikääntyvien yliopiston luennossaan vallan olemusta. Hän kertoo luennossaan kansalaisten ja päättäjien käsityksistä vallan jakautumisesta ja pohtii, kuka meillä käyttää poliittista valtaa ja miten valtasuhteet ovat muuttuneet 90-luvun alun jälkeen.

Aihe liittyy kiinteästi Ruostetsaaren opetustyöhön Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut valtaa 90-luvun alusta lähtien ja julkaissut aiheesta useita kirjoja ja artikkeleita.

Meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys siitä mitä valta on. Usein julkisuudessa valtaan liitetään negatiivinen käsitys, mutta valta ei sinänsä ole negatiivista tai positiivista, vaan tämä riippuu siitä mihin ja miten sitä käytetään.

Meillä kaikilla myös on valtaa. Esimerkiksi kotona meillä on valtaa lapsiin, ja lapsilla on valtaa meihin.

– Vaikka pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko, niin pääministerikin saattaa kotona olla pahasti tossun alla, Ruostetsaari toteaa, huomauttaen kuitenkin ettei tunne pääministeri Sipilän perheen asioita.

Mitä valta sitten on? Ruostetsaari toteaa, että yleensä kun puhutaan vallasta, lainataan ensimmäisenä Max Weberin kirjoittamaa kuvausta vallasta.

”Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen sisällä, myös vastarinnan edessä, samantekevää mihin tämä mahdollisuus perustuu.”
– Max Weber, 1989

– Valta merkitsee ihmisen, ryhmän tai instituution kykyä toteuttaa oma tahtonsa muiden tahdosta huolimatta. Valta perustuu aina jonkinlaisiin resursseihin; taloudellisiin, poliittisiin, tai vaikkapa median antamiin resursseihin, ja niin edelleen, Ruostetsaari avaa.

Vallasta on myös erilaisia muotoja, kuten taloudellinen, poliittinen, symbolinen ja pakkovalta.

Ruostetsaari antaa vallalle kolmet kasvot:

– Toimija A käyttää valtaa henkilöön B, jolloin B toimii toimijan A edellyttämällä tavalla vaikka ei näin muuten tekisi.

– Valtaa käytetään myös silloin, kun jokin taho estää intressiensä vastaista asiaa nousemasta päätöksenteon kohteeksi.

– A voi käyttää valtaa B:n suhteen saamalla hänet tekemään jotain mitä ei halua, mutta tekee sen muokkaamalla B:n tarpeita.

Mitä valta on, kuka meillä käyttää poliittista valtaa ja miten valtasuhteet ovat muuttuneet? Kuuntele Ruostetsaaren puheenvuoro kokonaisuudessaan:

KuunteleKesto: 51’29”

Artikkeli Val­ta­suh­teet po­li­tii­kas­sa julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.

Tutkijana tundralla

0
0

Mitä tapahtuu arktisessa maaperässä ilmastonmuutoksen edetessä kun ikirouta sulaa ja arktinen alue lämpenee? Miten ilmastonmuutos muuttaa kasvihuonekaasujen virtoja pohjoisilta alueilta? Näihin kysymyksiin paneutui Aktiivisten aikuisten luentosarjan luennolla tutkijatohtori Maija Marushchak.

Hän on tehnyt tutkijan työtä Venäjän ja Suomen pohjoisissa ekosysteemeissä. Luennolla kuullaan myös kurkistus tutkijan arkeen tundralla.

Kuuntele Marushchakin luento aiheesta:

KuunteleKesto: 32’04”

Artikkeli Tutkijana tundralla julkaistiin ensimmäisen kerran Kantti.net.